Miksi seudullista ennakointia tehdään?

Salon seudulla on jatkuvasti vireillä useita koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan kehittämisen hankkeita. Myös toimijoita on useita. Koska Salon seudun aluekeskusohjelman (seudullinen kehittämisohjelma) tavoitteena on kehittää seudun rakenteita siten, että kasvulle ja kehittymiselle luodaan mahdollisimman hyvät puitteet, on tarpeen ollut perustaa osaamishankkeiden koordinaatiosta vastaamaan seudullinen osaamisen ja ennakoinnin ryhmä. Ryhmän jäseniä ovat alueen eri oppilaitokset (perusopetus, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun ammattikorkeakoulu sekä myöhemmin myös muu yliopistotasoinen koulutus), kuntasektori, työvoimatoimisto, Varsinais-Suomen TE-keskus, seudun yrittäjäyhdistykset sekä Salon Seudun Kehittämiskeskus, jonka kautta toimintaa koordinoidaan.

Seudullinen osaamisen ja ennakoinnin työryhmä aloitti toimintansa helmikuussa 2005. Ryhmän toiminnan tuloksena on vuoden 2005 lopulla saatu aikaan Salon seudun ennakointiyhteistyön toimintamalli, joka mahdollistaa tehokkaan ja asiakaslähtöisen yhteistyön Salon talousalueella. Seudullinen ennakoinnin toimintamalli on dokumentoitu uuteen ennakoinnin käsikirjaan ja käyttöön on myös otettu ennakoinnin seudulliset www-sivut. Uuden ennakointimallin mukainen toiminta aloitetaan keväällä 2006 ja tärkeäksi työkaluksi ennakointityössä otetaan Salon seudun koulutuskuntayhtymän työelämäjaostot. Mukana uudessa toimintamallissa ovat kaikki seudullisen koordinaatioryhmän jäsenet.

Yritysten ja kuntien päätösten tueksi ja oppilaitosten resurssien suuntaamiseksi tarvitaan tietoa siitä, mihin suuntaan kehitys tulevaisuudessa johtaa, niin Salon seudulla, kuin globaalistikin. Uuden seudullisen toimintamallin tavoitteena on tunnistaa, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kasvavat ja supistuvat toimialat, osaamistarpeet, teknologiat sekä tuotantotavan muutokset seutukunnassa. Toimintamalli mahdollistaa myös entistä tehokkaamman tavan tuottaa Salon seudulla asiakaslähtöisiä (yritykset, julkiset toimijat ja yksityishenkilöt) ja ketjutettuja palveluita. Samalla tuetaan merkittävästi seudun menestymistä ja elinvoimaisuutta asiakkaiden saadessa parempia palveluja, osaamistaso kasvaa ja sillä on selkeä yhteys yritysten ja yksilöiden kilpailukyvyn parantumisessa. Uusi toimintamalli ei aiheuta mukana oleville toimijoille lisäkustannuksia, vaan perustuu verkostomaiseen, luovaan toimintaan ja olemassa oleviin resursseihin ja niiden entistä tehokkaampaan käyttöön.